Alue­vaa­lit Päi­jät-Hä­mees­sä

Vasemmistoliitolla 44 sotevaaliehdokasta Päijät-Hämeessä

Hämeen Vasemmistoliitto julkaisi Päijät-Hämeen sotevaaliohjelmansa lauantaina 27.11. syyskokouksessaan Lahdessa. Ohjelmassa edellytetään tasapuolisia ja oikeudenmukaisia palveluita kaikille. Saavutettavuus, maantiede, talous tai asenteet eivät saa olla esteenä tarpeellisten palveluiden saamiselle. Uusi sote-alue tukee päijäthämäläisten pärjäämistä.
Vasemmistoliiton vaaliohjelmaan voi tutustua täällä ja Päijät-Hämeen vaaliohjelma on luettavissa tämän sivun lopussa.

 

Vasemmistoliiton ehdokkaat Päijät-Hämeen sotevaaleissa:



 

Tasapuoliset ja oikeudenmukaiset palvelut kaikille

“Hämeen Vasemmistoliitto edellyttää tasapuolisia ja oikeudenmukaisia palveluita kaikille. Saavutettavuus, maantiede, talous tai asenteet eivät saa olla esteenä tarpeellisille palveluille. Uuden hyvinvointialueen tehtävä on tukea päijäthämäläisten pärjäämistä.”

Johdanto

Tammikuun aluevaaleissa valitsemme päättäjät, jotka vastaavat sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen palveluiden järjestämisestä. Hyvinvointialuevaaleissa on kyse myös haavoittuvassa asemassa olevien ihmisoikeuksista, lasten ja nuorten mielenterveyspalveluista ja lastensuojelusta, perheiden sosiaalipalveluista ja tulevien sotekeskusten jonojen purkamisesta. Lisäksi kyse on pelastustoimen palvelutasosta ja sen nopeasta saatavuudesta hätätilanteessa.

Vasemmistoliiton tavoitteena on sosiaali- ja terveydenhuollon yhdenvertaiset ja laadukkaat palvelut kaikille suomalaisille oikea-aikaisesti. Haluamme kaventaa väestöryhmien hyvinvointieroja. Paljon palveluita tarvitsevat ihmiset tarvitsevat oman työntekijän, joka vastaa moniammatillisesta yhteistyöstä, palvelujen yhteensovittamisesta ja palveluketjujen toimivuudesta. Koko palvelutuotannon on oltava selkeästi johdettua.

Koronan aiheuttama hoito- ja palveluvelka on purettava. Vaadimme myös, että lähipalvelut turvataan uudistuksessa.

Henkilökunnan työvoimapulaan on puututtava. Se aiheuttaa uupumusta ja alalta pois siirtymistä. Ratkaisuja on etsittävä oikealla henkilöstömitoituksella, työoloja ja johtamista parantamalla, riittävällä palkkauksella sekä antamalla työntekijöille mahdollisuus kehittää omaa työtään. Hyvinvoivat työntekijät pystyvät tuottamaan laadukkaampia palveluja.

Nopea ja maksuton palvelu

  • Palvelun tulee alkaa ensimmäisellä yhteydenotolla
  • Aika pitää saada varata myös puhelimitse yhdellä yhteydenotolla
  • Digipalvalvelun tulee olla selkeää, saavutettavaa ja selvästi hyvinvointialueen omaa
  • Pääsyn vastaanotolle tulee järjestyä viikon sisään yhdellä yhteydenotolla
  • Terveyskeskusmaksut tulee poistaa
  • Hammaslääkärimaksuja tulee alentaa
  • Myös paperittomille on turvattava pääsy hoitoon

Vaikuttavia palveluita asiakkaiden tarpeisiin

Hyvinvointialueilla on velvollisuus taata asukkaiden palvelut kaikissa olosuhteissa. Kunnissa ja sairaanhoitopiireissä tehtyihin laajamittaisiin ulkoistuksiin, esimerkiksi vanhusten hoivassa, vammaispalveluissa ja mielenterveyspalveluissa, tulee vastata kasvattamalla julkista palvelutuotantoa. 

  • Matalan kynnyksen palveluita on tarjottava, jotta jokainen saa tarvitsemansa avun ja tuen ajoissa.
  • Sosiaali- ja terveydenhuollon ja kuntien varhaiskasvatus- ja koulutuspalveluiden, nuorisopalveluiden ja työllisyyspalveluiden välille on  luotava käytännöt, jotta yhteistyö palvelee oikea-aikaista tukea ilman turhaa kuormitusta
  • Vammais- ja vanhuspalveluiden sekä lastensuojelun valvontaa vahvistetaan ja ilmoituksiin epäkohdista reagoidaan välittömästi
  • Digitaalisten palveluiden tulee olla käyttäjäystävällisiä
  • Kotiin tuotavia palveluita on kehitettävä.
  • Erikoisosaamista ja harvinaisempien ongelmien hoitoa tulee harvaan asutuille alueille järjestää paikan päälle tulevien ammattilaisten avulla
  • Asiakkaiden ja asiakasryhmien vaikutusmahdollisuuksia palvelujen kehittämisessä on parannettava
  • Päätösten valmistelussa ja toimeenpanon valvonnassa on kuultava asiakasryhmiä ja järjestöjä

Pärjääminen alkaa lapsuudesta

  • Palveluiden on toimittava saumattomana kokonaisuutena perheen ja lapsen tukena syntymästä teini-ikään asti
  • Neuvolapalveluissa on erityisesti panostettava työntekijöiden pysyvyyteen ja katkeamattomiin asiakassuhteisiin, jotka mahdollistavat vaikuttavan työskentelyn
  • Kotipalvelulla ja muulla käytännön läheisellä arjen avulla ehkäistään vanhempien uupumusta. Näitä palveluita on oltava tarpeeseen nähden riittävästi ja maksuttomasti tarjolla. Maksuttomat palvelut sekä täydentävä ja ennaltaehkäisevä toimeentulotuki ovat keskeisiä työkaluja lapsiperheköyhyyden vähentämisessä.
  • Lastensuojelun sosiaalityöntekijän asiakasmäärä on oltava kohtuullinen asiakasturvallisuuden takaamiseksi.
  • Hyvinvointialueiden on lisättävä omia lastensuojeluyksiköitä
  • Lastensuojelun kasvavia menoja hillitään parhaiten ennalta ehkäisemällä ongelmia. Se tarkoittaa panostusta varhaisen vaiheen tukeen, aikuissosiaalityöhön, aikuisten päihde- ja mielenterveyspalveluihin ja lähisuhdeväkivallan ehkäisemiseen.

Naisten- ja lisääntymisterveydellä ei saa rahastaa

  • Terveyskeskuksiin on saatava gynekologista osaamista
  • Kynnys seksuaaliterveyspalveluihin pääsylle tulee olla matala
  • Ehkäisyn tulee olla maksutonta

Mielenterveyspalvelut pärjäämisen tukena

  • Mielenterveyden ammattilaisten pitää jalkautua kouluihin ja oppilaitoksiin ja oppilaille tulisi tehdä säännöllisesti mielenterveystarkastuksia
  • Kaikissa sosiaali- ja terveyskeskuksissa täytyy myös olla mielenterveyden hoitoon liittyvää osaamista sekä palveluita tarjolla. Hyvinvointialueet vahvistavat henkilöstönsä mielenterveysosaamista räätälöidyillä koulutuksilla.
  • Hyvinvointialueelle tulee perustaa itsemurhien ehkäisykeskus

Laaja-alaiset päihde- ja riippuvuuspalvelut

  • Jokaisen oikeutta päästä tarvitsemaansa päihdepalveluun tulee parantaa kouluttamalla viranomaisia kohtaamaan päihdepalveluiden asiakkaat vertaisinaan
  • Päihde- ja riippuvuushäiriöpalveluiden on oltava saavutettavia ja helposti löydettävissä ja niihin pääsemisen tulee olla mahdollisimman yksinkertaista sekä esteetöntä
  • Päihdeongelmista kärsivien asumis- ja kuntoutuspalvelut pitää järjestää siten, ettei päihdeongelma johda asunnottomuuteen eikä päihteistä eroon pääseminen ole ehto asunnon saannille
  • Anonyymien päihdepalveluiden tulee olla tarjolla myös alaikäisille
  • Päihde- ja riippuvuusongelmissa nuorille tulee olla selkeä palveluun ohjaus yhdessä osoitteessa
  • Omaisille on tarjottava apua
  • Myös laittomien huumausaineiden käyttäjien tulisi voida hakeutua palveluiden piiriin ilman oikeudellisia seurauksia

Apua nopeasti kun on hätä

  • Pelastustoimen ja ensihoidon tulee ehtiä paikalle nopeasti koko alueella
  • Ensihoidon ja sairaaloiden välisen yhteistyö tulee toimia.
  • Ensihoitajien ja pelastajien työssä jaksamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota.
  • Ilmastonmuutoksen aiheuttamat sään ääri-ilmiöt lisäävät pelastuslaitoksen työtä. Ilmastonmuutoksen ja väestön ikääntymisen haasteisiin on varauduttava hyvinvointialueen toiminnassa. Myös pelastustoimen painopistettä tulee siirtää nykyistä enemmän riskien hallintaan ja ennaltaehkäisyyn.
  • Sopimuspalokuntien toimintaedellytykset on turvattava ja kehitettävä sopimuspalokuntien ja pelastustoimen yhteistyötä

Asiakaslähtöistä ja eettistä työntekoa

Työnantajana jokaisen hyvinvointialueen pitää välittömästi tehdä toimenpideohjelma, jossa selvitetään rekrytointitarpeet ja linjataan konkreettiset toimet, joilla ammattilaisten työnjakoa selkeytetään, työprosesseja kehitetään sekä työehtoja ja työoloja parannetaan. Tämä työ on tehtävä alan ammattijärjestöjen kanssa.

  • Johtamisen, hallinnon ja koulutuksen tulee tukea työskentelyä lähellä asiakasta
  • Sote-alan ammattilaisten työoloja ja palkkausta parannetaan
  • Organisaation tulee olla mahdollisimman selkeä ja matala jotta työntekijät voivat kehittää työtään käytännön työstä käsin asiakastarpeet huomioiden.
  • Työntekijät voivat hyvin sujuvassa organisaatiossa jossa esihenkilöltä saa riittävän tuen työlle
  • Esihenkilön tulee olla mukana arjen asiakastyössä

Hyvinvointialue ja muu maailma

Ulkoistukset ja palveluiden yhtiöittämiset ovat johtaneet henkilökunnan työehtojen ja palkkojen heikennyksiin. Ulkoistamissopimukset synnyttävät lisää kustannuksia, jotka menevät sopimusten tekemiseen ja valvontaan sekä omistajille maksettaviin voittoihin. Monet yritykset ovat kotiuttaneet terveydenhuollossa tehtyjä voittoja veroparatiisien kautta. 

Aluevaltuusto joutuu päättämään, jatkaako se sote-peruspalvelujen tuottamista yhteisyrityksen toimintana vai hyvinvointialueen omana toimintana. Vasemmistoliitto kannattaa palvelujen tuottamista hyvinvointialueen omana toimintana.

Hyvinvointialueilla voi olla tarve täydentää omaa palveluaan esimerkiksi järjestöjen, osuuskuntien tai yksityisten yritysten tuottamilla palveluilla. Erityisesti järjestökentällä ja osuuskunnissa monella toimijalla on sellaista osaamista erityisryhmien palveluista, jota hyvinvointialueilla ei välttämättä ole. Tämä osaaminen tulee tunnistaa ja sitä tulee hyödyntää.