Päihde- ja mielenterveyspalvelut ja niiden saatavuus ovat viime aikoina olleet valtakunnallisesti paljon esillä. Ontuvatko palvelut, pompotellaanko asiakkaita, toteutuuko oikea-aikainen hoito. Miten ihmiset osaavat hakeutua hoitoon?
OmaHämeen hyvinvointialueella painopisteenä tänä vuonna ja jatkossakin on mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittäminen.
Tärkeää on, että päihde- ja mielenterveyden hoidon tavoitteena on yhdenvertaisten palveluiden saatavuus hyvinvointialueella, samoin resursseja on tarkasteltava niin, että ne kohdentuvat oikein. Missä asiakkaita, sinne henkilökuntaa. Tosin krooninen pula hoitohenkilökunnasta ja lääkäreistä vaikeuttaa tilannetta ja tästä syystä julkisen terveydenhuollon veto- ja pitovoimasta on pidettävä huolta. Työhyvinvoinnin edistäminen on tärkeää, ensiarvoisessa asemassa tässä ovat lähijohtajat ja heidän jaksamisestaan on myös huolehdittava.
Jos asiakkaalla on sekä päihde- että mielenterveysongelma (usein ne kulkevat rinta rinnan) olisi hyvä, että tukea ja hoitoa saisi samasta yksiköstä. Riihimäellä tämä toteutuu jo. Tavoitteena onkin OmaHämeen hankkeen myötä tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus. Sosiaaliset ongelmat ja huolet vaikuttavat koko elämään ja hallitsevat arkea, usein myös vaikuttavat vakavasti mielenterveyteen. Palvelut tulee integroida pikaisesti yhdeksi palvelukokonaisuudeksi, ettei asiakasta jouduta ohjaamaan luukulta toiselle.
Mielenterveys- ja päihdepalveluihin tulisi voida hakeutua matalalla kynnyksellä ja jo ensimmäisen yhteydenoton tulisi johtaa siihen, että asiat lähtevät hoitumaan. OmaHämeessä onkin hankkeen kautta edistetty terapiat etulinjaan- toimintamallia, joka tähtää siihen, että jokaisella etulinjan sote-ammattilaisella on jatkossa työkaluja tukea asiakkaan mielenterveyttä. Tämän tulisi tähdätä siihen, että ihminen saa tukea nopeasti riippumatta siitä, mistä hän apua hakee. Toimintamalli on osa kansallista mielenterveysstrategiaa ja se tukee sote-uudistusta ja mahdollistaa terapiatakuun toteuttamisen hyvinvointialueilla. Toimintamallilla tarjotaan tasavertaisia ja -laatuisia palveluita mielenterveys- ja päihdeasiakkaille. Tavoitteena on kohdentaa asiakkaalle tarpeenmukaista hoitoa. Lisäksi kaikkien sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten mielenterveys- ja päihdeosaamista tulisi lisätä, jotta mahdollisimman moni asiakas tulisi autetuksi jo ensikontaktista lähtien.
Terveydenhuollossa toteutetaan ja panostetaan digipalveluihin. Mielenterveys- ja päihdehoidon asiakkaissa ja myös ikääntyneissä on paljon heitä, joille digipalvelut eivät ole arkea. Palveluverkkoa suunniteltaessa on palveluita suunniteltava toimiviksi myös heille. Mielestäni pitää olla niin, että jos kunnassa on virastotalo, niin miksei myös pieni, toimiva sote-keskus. Palvelua siellä voisi olla vaikka parina päivänä viikossa. Näin huomioitaisiin myös he, joille liikkuminen syystä tai toisesta on erityisen hankalaa
Erja Hirviniemi
Aluevaltuutettu
Sairaanhoitaja