Korona-avustusten ylijäämä tulee satsata nuoriimme, he ovat tulevaisuutemme
Nuorten mielenterveysongelmat ovat kasvaneet hälyttävällä tavalla jo ennen korona-ajan alkua. Koronarajoitusten aiheuttama sosiaalinen eristäytyminen ja mm. harrastusmahdollisuuksien väheneminen ovat vaikeuttaneet tilannetta lisää. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuonna 2013 julkaisema tutkimus kertoo, että noin joka viides nuori kärsi jo tuolloin jostain mielenterveyden häiriöstä. Nykyiselläänkin mielenterveyden ongelmat ovat yleisin syy sille, miksi nuori, alle 30-vuotias jää työkyvyttömyyseläkkeelle.
Koronapandemian aikana vähentyneet ihmiskontaktit, etäopiskelu ja työnsaannissa esiintyneet hankaluudet ovat aiheuttaneet nuorille sosiaalisen elämän kaventumista ja ongelmia arjen hallinnassa. THL:n loppuvuodesta 2020 tekemän selvityksen mukaan korona-aika on lisännyt etenkin myös opiskelijoiden mielenterveys- ja päihdeongelmia. Kyselyyn vastanneista opiskeluterveydenhuollon toimijoista 40 prosenttia koki huolen opiskelijoiden hyvinvoinnista huomattavasti suuremmaksi kuin vuotta aikaisemmin. Erityisen paljon huolta eristäytymisen aikana ovat nostattaneet erityisesti ne nuoret, joilla oli jo ennen korona-aikaa päihde- ja mielenterveysongelmia tai muita hankaluuksia elämässään.
Tutkimukset osoittavat selvästi, että tilanne on ollut kestämätön jo ennen koronaa ja huonontunut epidemian aikana rajusti edelleen. Palveluiden heikko saatavuus syventää ongelmaa. Vaikeassa elämäntilanteessa olevan ihmisen tulisi saada apua nopeasti, ilman pompottelua eri tahojen välillä. Hoitava ammattilainen ei saa vaihtua niin tiuhaan, että luottamussuhteen muodostuminen muuttuu mahdottomaksi.
Koronan vaikutukset kuntien talouteen ovat osoittautuneet ennakoitua pienemmiksi, ja hallituksen kunnille myöntämä koronatuki on johtanut yllättäen kuntatalouksien tilapäiseen vahvistumiseen, mikä näkyy monien kuntien tilinpäätöksissä isona ylijäämänä. Kertyneille varoille on esitetty monenlaisia käyttökohteita ja niiden avulla halutaan myös varautua pessimistisiin talouden tulevaisuusnäkymiin. Hoitovelan hoitamiseen tai palveluiden pitkäjänteiseen kehittämiseen niitä on kuitenkin ohjautumassa valitettavan niukasti, jos lainkaan. Hoitovelan kiinnikuromisessa tärkeässä asemassa on kuntien ja kuntayhtymien sote-henkilöstö. Onkin siis tarpeen peräänkuuluttaa myös korostettua huolehtimista näiden työntekijöiden työhyvinvoinnista, sekä työssään jaksamisesta. Ilman hoitoa antavaa henkilöstöä ei ole palveluita joita tarjota.
Koronatuet on tarkoitettu auttamaan kuntia selviämään pandemian aiheuttamista haasteista ja vaikeuksista. Katsomme, että tämä poikkeuksellinen valtion avustus tulee käyttää tähän tarkoitukseen sen sijaan, että se käytettäisi tilapäisesti paikkaamaan kuntien taloutta ja käytettäisi kohteisiin, jotka toteutuisivat muutoinkin koronasta ja valtion koronatuista huolimatta.
Hämeen Vasemmistoliitto vetoaa, että kunnat panostaisivat voimakkaasti riittämättömien mutta välttämättömien, etupäässä nuorten jaksamista tukevien palvelujen laadun ja saatavuuden parantamiseen sekä tukisi sote-henkilöstön työssä jaksamista ja työhyvinvointia.