Hyvinvointialueista keskusteltaessa huomio keskittyy hyvin usein vain terveyspalveluihin ja niiden toimivuuteen. Hyvinvointialueiden palvelukokonaisuuteen kuuluu kuitenkin muutakin. Yksi pienempi, mutta tärkeä osa hyvinvointialueen palveluista on maahanmuuttaneiden kotoutumisen edistäminen.
Hyvinvointialueiden toiminnan käynnistyttyä vuoden 2023 alussa kotoutumispalvelut astuivat uuteen vaiheeseen. Tämä tarkoitti merkittäviä muutoksia kotoutumispalvelujen järjestelyissä. Vaikka päävastuu kotoutumispalveluista jäi kuntiin, kotoutujien sosiaali- ja terveyspalvelut sekä esimerkiksi ilman huoltajaa saapuneiden alaikäisten lasten perheryhmäkodit siirtyivät hyvinvointialueiden vastuulle. Muutosten myötä haasteisiin on törmätty mm. eri toimijoiden roolien ja vastuiden määrittelyssä, riittävässä resursoinnissa sekä hallinnon rajat ylittävässä tiedonvaihdossa.
Nyt on noin vuoden verran tehty intensiivistä työtä yhteistyön parantamiseksi, uusien työnkuvien luomiseksi ja resurssien kohdentamiseksi oikein. Muutokset eivät kuitenkaan lopu tähän, vaan uusia on edessä 1.1.2025 voimaan astuvan kotoutumislain myötä. Lisäksi Orpon hallitus on esittänyt vielä lukuisia muutoksia tähän jo eduskunnan kertaalleen hyväksymään lakiin.
Uuden kotoutumislain päätavoitteena on selkeyttää viranomaisten vastuita, tavoittaa maahanmuuttajat nykyistä paremmin sekä nopeuttaa kotoutumisprosessia. Vaikka tavoitteet ovat kiitettäviä, uusi laki tuo mukanaan myös rahoituksen kannalta merkittäviä haasteita. Laskennallinen korvaus jaetaan nyt kuntien ja hyvinvointialueiden kesken niin, että alle 7-vuotiaista kunnalle maksetaan 95 % ja hyvinvointialueelle 5 % korvauksista ja 7 vuotta täyttäneistä kunnalle maksetaan 85 % ja hyvinvointialueelle 15 % korvauksista. Lisäksi hyvinvointialueet voivat tällä hetkellä hakea korvauksia toteutuneiden kustannusten perusteella esim. toimeentulotuesta, tulkkauspalveluista ja tietyistä sosiaali- ja terveydenhuollon erityiskustannuksista.
Nykyisiin korvauskäytäntöihin on kuitenkin uuden lain myötä tiedossa heikennyksiä. Kotoutumisaikaa ollaan lyhentämässä vuodella, mikä tarkoittaa myös laskennallisen korvauksen maksuajan lyhenemistä. Lisäksi osa nyt toteutuneiden kustannusten mukaan haettavista korvauksista, kuten tulkkauskulut, sulautetaan laskennalliseen korvaukseen. Korvausten supistumisen seurauksena edessä on mitä todennäköisimmin myös paine supistaa tarjottua palvelua. Samalla kuitenkin odotetaan, että kotoutumisprosessin tulisi edetä yhä nopeammin.
Kotoutumispalvelut ovat siis monella tapaa uuden edessä, kun sekä toimintaympäristö että lainsäädäntö muuttuvat. Tulevaisuudessa on ratkaisevan tärkeää, että eri toimijat, kuten kunnat, hyvinvointialueet ja valtio, tekevät tiivistä yhteistyötä ja löytävät yhteiset ratkaisut, jotta kotoutumispalvelut voivat tarjota laadukkaita palveluita maahanmuuttajille ja samalla varmistaa, että kotoutumisprosessi etenee tehokkaasti. Haasteita on, mutta ne voivat myös hyvällä suunnittelulla ja riittävällä resursoinnilla avata mahdollisuuksia kehittää kotoutumispalveluja entistä paremmiksi ja vaikuttavammiksi.
Pirkko Juurus
Aluevaltuuston varajäsen
Elämänkaarilautakunnan varajäsen
Palvelukoordinaattori