THL:n tuoreen kouluterveyskyselyn mukaan 66% kantahämäläisistä nuorista vastasi tähän kysymykseen kyllä. Onko kaksi kolmesta nuoresta sitten paljon vai vähän? Vaikka tyytyväisyys elämään on hyvin subjektiivinen kokemus, on terveys ainakin on yksi tyytyväisyyttä lisäävä tekijä.
Kanta-Hämeessä asuvista yläkouluikäisistä tytöistä lähes 40% kokee terveytensä vain keskinkertaiseksi tai huonoksi. Yhtä suuri osuus tytöistä nukkuu arkisin alle kahdeksan tuntia ja joka viides yläkouluikäinen on ylipainoinen. Samaan aikaan jopa 42% yläkouluikäisistä ei syö päivittäin koululounasta. Omahämeen alueella asuvista 8.luokkalaisista 44%:lla on heikko fyysinen toimintakyky ja vain 25% liikkuu suositusten mukaisesti päivittäin vähintään tunnin. Samaan aikaan ahdistuksen kokemukset ovat yleistyneet. Kohtalaisesta tai vaikeasta ahdistuneisuudesta kärsii jo joka kolmas yläkouluikäinen tyttö. Ei siis ihme, että moni nuori ei koe olevansa tyytyväinen elämäänsä.
Kokemus terveydestä liittyy vahvasti ihmisen kokonaishyvinvointiin ja vaikuttaa kasvavalla nuorella myös identiteetin kehittymiseen. Masentuneelle nuorelle kehittyy herkästi masentuneen ihmisen identiteetti. Nuorena ylipainoinen ihminen saattaa kantaa tätä mielikuvaa itsestään pitkälle aikuisuuteen. Terveyteen liittyvät kokemukset vaikuttavat myös toimintakykyyn ja uskomuksiin omista voimavaroista tai tulevaisuuden näkymistä. Terve ihminen uskoo pärjäävänsä arjessa nyt ja myös tulevaisuudessa.
Ihmisen terveys on kokonaisuus, johon vaikuttavat hyvin monet tekijät. Elintavat, perimä, elinympäristö, sosiaaliset suhteet ja myös erilaiset elämänkokemukset. Kun pohdimme nuorten terveyttä, on kyettävä kokonaisvaltaisempaan lähestymistapaan. Ei riitä, että tarjoamme ahdistukseen vastaukseksi ainoastaan terapiaa, jos emme samalla kiinnitä huomiota terveyden muihin osatekijöihin. Mielenterveys on osa meidän kokonaisterveyttä ja myös toisinpäin.
Mitä me kunnissa voimme tehdä nuorten hyvinvoinnin eteen? Nuoren arjesta suuri osa kuluu koulussa, jossa terveellisiin elämäntapoihin ja ruokailuun voidaan kiinnittää huomiota. Koulupäivän aikana tarvitaan aktiviteetteja, ja koulu voi ohjata nuoria liikunnan ja mielekkäiden harrastusten pariin. Myös ruokailulla on suuri merkitys nuorten hyvinvoinnille ja mitä parempana nuoret pitävät ruuan makua ja laatua kouluissa, sitä varmemmin he myös tarttuvat ruokailumahdollisuuteen.
Miten Omahäme voisi vielä edistää nuorten terveyttä? Jokaisella nuorella tulee olla mahdollisuus päästä keskustelemaan terveyteen liittyvistä asioista koulupäivän aikana. Opiskeluterveydenhuollossa on Omahämeessä tarjolla matalan kynnyksen keskusteluapua ja ajanvarauksen voi helposti tehdä joko nuori itse tai nuoren vanhemmat. Nuoret voisivat hyötyä uusista digitaalisista ratkaisuista, joilla yhteyden ammattilaiseen saisi nykyistäkin helpommin.
Yli puolet yläkouluikäisistä kokee, ettei koululla ole mahdollisuutta keskustella aikuisen kanssa mieltä painavista asioista. Kouluissa tarvitaan lisää mielenterveyttä tukevia palveluita ja nuorille mahdollisuuksia keskustella arjen huolista turvallisen aikuisen kanssa. Kuraattorit ja psykologit tarjoavat tähän kouluilla omaa osaamistaan. Psykologien saatavuus on viime aikoina ollut valtakunnallisestikin erittäin heikko, mikä vähentää nuorten mahdollisuuksia saada apua riittävän ajoissa. Siksi Omahämeessä tarvitaan pikaisesti toimia, joilla lisätä psykologien työn houkuttelevuutta alueellamme. Palkkaus, työolosuhteet ja kouluilta saatava tuki yhteistyölle lisäävät Omahämeen vetovoimaisuutta työnantajina. Opiskeluhuollon palveluiden tulee myös olla helposti saavutettavissa kaikille kantahämäläisille nuorille. Nuorten terveyden edistäminen on investointi tulevaisuuteen, joka taatusti maksaa itsensä takaisin.
Hanna Hänninen
Aluevaltuuston varajäsen
Elämänkaarilautakunnan jäsen