OmaHämeen joutuminen viiden muun hyvinvointialueen kanssa valtion ”tarkkailuluokalle”, erityisen ohjauksen ja tuen kohteeksi suututtaa kansanedustaja ja aluevaltuutettu Aino-Kaisa Pekosta: ” Jo aiemmin päätettyjen hyvinvointialueiden rahoituksen kiristysten jälkeen ensi vuonna leikataan lisää vielä yli 300 miljoonaa euroa. OmaHämeen osuus tästä on arviolta 10 miljoonaa entisten lisäksi. Tätäkö on se erityinen tuki?”
Kyseessä on erityisesti lääkäriin pääsyn hoitotakuuajan pidentäminen, asiakasmaksujen korottaminen ja vanhushoivan työntekijämitoituksen heikentäminen.
”Samalla kun hallitus niin sanotusti väljentää hyvinvointialueiden velvoitteita, purkaa normeja, se vie hyvinvointialueilta rahoitusta vähintään laskennallisen menosäästön verran. Ja laskennalliset säästöt eivät koskaan realisoidu, kun esimerkiksi hoitotakuun heikentäminen todennäköisesti johtaa kasvaviin kustannuksiin erikoissairaanhoidossa. Ja työntekijämitoituksen heikentäminen vastaavasti vaikeuttaa henkilöstön rekrytointia ja johtaa kalliin vuokratyövoiman tarpeeseen”, toteaa Pekonen.
”Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan kuulemat asiantuntijat ovat olleet käytännössä yksimielisiä siitä, että leikkaukset eivät helpota hyvinvointialueiden tilannetta. Ja samaan aikaan hallitus jakaa hövelisti rahaa lempikohteisiinsa. Tällainen on esimerkiksi yksityisen hoidon Kela-korvaukset, joiden korotukset todistettavasti valuivat firmojen kasvaneisiin hintoihin ja voittoihin.”
Aino-Kaisa Pekosen mukaan ”Vasemmisto on alusta alkaen varoittanut asiantuntijoiden tavoin, etteivät Kela-korvauksien korotukset tule auttamaan hoitojonoihin. Ja nyt hallituskin on joutunut tunnustamaan, että olimme oikeassa.” Tähän kokeiluun kuluu jopa 100 miljoonaa euroa. ”Ja nyt valmistellaan uutta mallia, josta luvataan paljon. Sen yksityiskohdat eivät ole tiedossa eikä eduskunta ole päässyt sitä käsittelemään. Asiantuntijoiden tavoin pelkään, että tähän tulee sisältymään samoja ongelmia kuin aiempaan epäonnistuneeseen päätökseen. Ja rahaa menee vielä enemmän kuin ensimmäiseen kokeiluun.”
Kun kysymme, onko eduskunnasta tulossa joitain julkisuudessa vähemmän esillä ollutta muutosta hyvinvointialueen asukkaiden kannalta parempaan tai huonompaan, kansanedustaja Pekonen ei keksi oikeastaan mitään myönteistä. Hän mainitsee vielä kaksi surullista uutista: ”Vähän on puhuttu siitä, miten hallitus leikkaa nuorten kuntoutuksesta ja kuntoutusetuuksista. Kun Kelan kuntoutukseen pääsyä vaikeutetaan, tulee syrjäytyminen lisääntymään ja sosiaali- ja terveydenhuollon kuormitus kasvamaan.” Toinen surullinen uutinen on sosiaalityöntekijän tehtävää hoitavien pätevyysvaatimusten heikentäminen. ”Senkin varjolla hyvinvointialueiden rahoitusta leikataan kaksi miljoonaa euroa. Ja seurauksena on pätevien sosiaalityöntekijöiden työpaineiden kasvaminen, kun pitää ohjata ja avustaa vähemmän päteviä tulokkaita. Työ huono-osaisten ja haavoittuvassa asemassa olevien lasten, nuorten ja aikuisten hyväksi vain lisääntyy ja tulee entistä vaativammaksi.”