Kesäkuussa 2021 säädettiin laki hyvinvointialueista, joille siirrettiin aiemmin kunnilla ollut vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisestä vuoden 2023 alussa. Tammiskuussa 2022 valittiin Kanta-Hämeessä 59 aluevaltuutettua, joukossaan 6 Vasemmiston edustajaa (yli 10% kannatuksella). Työ alkoi heti vaalien jälkeen, kun aikaa valmisteluille oli alle vuosi ennen suurta lähes 7000 työntekijän, 800 miljoonan euron rahoituksen, satojen hankinta- ja vuokrasopimusten ja koko organisaation siirtymistä kunnilta alueen vastuulle.
Toteutuvatko toiveet?
Sote-uudistuksesta oli käyty poliittista kamppailua lähes 20 vuotta. Kaiken aikaa valmisteltiin hallinnollista uudistusta. Kaikissa vaiheissa oli lähtökohtana, että tarvitaan nykyisiä kuntia suurempia alueellisia hallintoyksiköitä. Nykyinen maakunnallinen ratkaisu syntyi ensin vuosien 2015-2019 Sipilän oikeistohallituksen esitykseen ja sitten Marinin vasemmisto-vihreät-keskusta-hallituksessa vuonna 2021. Molemmat olivat poliittisia kompromisseja, mutta maakunnallisuus sisältyi molempiin.
Vaikka muuten hallinnolliset vaihtoehdot olivat varsin erilaisia, kaikkiin liitettiin toiveita siitä, että uudistus mahdollistaisi
- palvelujen saamisessa olevan eriarvoisuuden vähentämisen,
- paremman pääsyn lääkäriin ja muille peruspalvelujen vastaanotoille
- hoidon ja hoivan kehittämisen kasvavaan palvelutarpeeseen vastaamiseksi,
- palvelujärjestelmän moninaisuuteen liittyvän palvelusta toiseen pompottelun lopettamisen ja palvelukatkosten vähentämisen palveluiden yhteensovittamista eli ”integraatiota” parantamalla, ja
- tämän muutoksen toteuttaminen pitkään jatkunutta kustannusten kasvua hidastaen.
Nämä toiveet mielessään Vasemmiston valtuustoryhmä aloitti toimintansa helmikuussa 2022.
Realismia antoi ryhmän jäsenten kokemus sosiaali- ja terveydenhuollon asioista päättämisestä kunnallisissa luottamustehtävissä sekä käytännön työkokemus alan työtehtävistä, opetus- ja tutkimustehtävistä ja alan järjestöistä.
Toiveikkuutta antoi monien muidenkin puolueiden valtuutettujen vaalityössä ilmaistut lupaukset palvelujen parantamisesta ja halusta palvelujen uudistamiseen. Tärkeää oli myös vallassa olleen Marinin hallituksen tuki valmistelutyölle ja ilmaistu halukkuus korjata uusissa laeissa ja rahoituksessa toimeenpanon käynnistyessä esiin nousevia ongelmia.
Yhtenäistetäänkö parempaan vai huonompaan suuntaan?
Alueen kuntien sosiaali- ja terveydenhuollossa oli pääasiassa noudatettu samanlaisia käytäntöjä, mutta oli erojakin. Kun käytäntöjä lähdettiin yhtenäistämään, oli valittava mihin suuntaan yhtenäistäminen toteutetaan.
Ensimmäisen yhtenäistämisvoiton saavutimme syksyllä 2022, kun omaishoidon tuet yhtenäistettiin. Se tehtiin Vasemmiston esityksen mukaisesti korkeimpia tukia antaneiden kuntien, kuten Riihimäen, esimerkin mukaisesti. Se merkitsi merkittäviä korotuksia sekä Hämeenlinnan että Forssan seudulle. Myös esimerkiksi henkilöstön työterveydenhuollon yhtenäistäminen paransi palvelun tasoa monille hyvinvointialueen palvelukseen siirtyville.
Hyvien käytäntöjen laajentamisesta koko hyvinvointialueelle esimerkkejä ovat kotisairaalatoiminnan laajeneminen ja liikkuvan vanhustenhuollon kotihoidon yksikön Gerbiilin käyttöönotto.
Asiakasmaksut olivat lähes kaikissa maakunnan palveluissa olleet asetuksen sallimalla korkeimmalla tasolla. Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirissä oli sentään päätetty antaa pienituloisille mahdollisuus hakea terveyspalvelumaksuihin alennusta tai vapautusta. Vasemmisto on tukenut tämän käytännön yleistämistä kaikkiin hyvinvointialueen terveyspalveluihin, mutta siinä on onnistuttu vain väliaikaisesti.
Kanta-Hämeessä oli hyviä kokemuksia sosiaali- ja perusterveydenhuollon ja perustason erikoissairaanhoidon kokoamisesta yhteen. ”Forssan mallia”, palvelujen kokoamista yhteen seutukunnalliseen hyvinvointikuntayhtymään, oli pidetty valtakunnallisessa soteuudistuksen valmistelussa hyvänä esimerkkinä. Myös Riihimäen ja Hämeenlinnan seudulla oli edetty, tosin vaatimattomammin, samaan suuntaan. Siksi vasemmiston ryhmässä kyllä yllätyttiin, kun hyvinvointialueen johto-organisaatiota esitettiin rakennettavaksi tavalla, joka purki aiempaa integraatiota. Tilalle luotiin valtuuston enemmistöpäätöksillä vanhanaikainen keskitetysti kutakin palvelutyyppiä ohjaava ”siilo-organisaatio”, joka hidastaa yhteensovittamista, heikentää asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia ja on omiaan tuottamaan kustannuksia ja tehottomuutta.
Hyvinvointialueen käynnistymisvaiheessa keskeiseksi toiminnalliseksi tavoitteeksi asetettiin häiriöttömän siirtymän varmistaminen kunnilta hyvinvointialueelle. Edellä kuvattu vanhoilliseen organisaatiomalliin palaaminen ei tukenut häiriöttömyyttä. Se pikemminkin häiritsee uudistuksen tavoitteiden saavuttamista.
Häiriötön siirtymä merkitsi panostamista asiakastietojärjestelmien, henkilöstötietojärjestelmien ja taloustietojärjestelmien nopeaan muokkaamiseen. Häiriöitä on pyritty ehkäisemään ja korjaamaan, mutta monessa suhteessa työ on kesken häiriten asiakas- ja potilastyötä tekevien ammattilaisten perustehtävään keskittymistä.
Onko valtio hyvinvointialueen ystävä vai diktaattori?
Alkuvaiheen toiveikkuuteen tuli pian säröjä. Venäjä hyökkäsi Ukrainaan noin 10 päivää ennen aluevaltuuston ensimmäistä kokousta, energian hinnat nousivat ja yleinen inflaatio ponnahti ylös. Eikä koronan aikaisia hoitojonoja ehditty purkaa, kun uusi jonoutuminen alkoi.
Vuoden 2023 budjetista päätettäessä todettiin, että pitävän budjetin laatiminen on lähes mahdotonta. Se oli joka tapauksessa vaikeaa, kun budjetin teossa ei ollut pohjana edellisten vuosien budjettien ja tilinpäätösten tietoja ja kokemusta. Alkoi jo tulla ilmi, että kunnista ja kuntayhtymistä saatiin perintönä enemmän menoja kuin tuloja. Esimerkiksi vuokrat olivat korkeampia, ostopalvelut kalliimpia ja viimeisen työehtosopimuksen jälkeen palkkamenotkin osittain aliarvioidut. Inflaatio oli erityisen korkeaa juuri hyvinvointialueiden menojen osalta.
Jo budjettia tehtäessä tiedettiin, että edessä on säästöpaineita jo ensimmäisen vuoden aikana. Marinin hallitus sentään viimeisissä lisäbudjeteissaan antoi jonkin verran rahallista muutostukea. Mutta sitten oli eduskuntavaalit ja valtaan nousi Orpon-Purran oikeistohallitus. Hallitus on alkanut käyttää valtaansa painostamalla hyvinvointialuetta perusterveydenhuollon, vanhusten hoivapalvelujen ja vammaispalvelujen heikentämiseen. Se valmistelee lakimuutoksia, jotka poistaisivat palveluvalikoimasta kokonaan vielä nimeämättömiä sosiaalihuollon ja erikoissairaanhoidon palveluja. Se vaatii hyvinvointialuetta keksimään lisäksi kymmenien miljoonien eurojen leikkauksia palvelumenoihin.
Vasemmiston valtuustoryhmä on tehnyt kaikkensa, jotta valtuuston enemmistö saataisiin tukemaan lakisääteistä lisärahoitusta hyvinvointialueelle ja lisäaikaa alijäämien kattamiseen.
Toistaiseksi nykyhallituksen johtama valtio näyttäytyy hyvinvointialueen asukkaiden oikeuksien kannalta enemmän kylmältä diktaattorilta kuin ystävältä, joka hädässä tulisi tueksi.
Palvelujen parantamista ja puolustamista heikennysesityksiä vastaan
Olemme tukeneet hyvinvointialueen palvelujen parantamista, ja vastoin hyvinvointialueista mediassa annettua liian synkkää kuvaa, myönteistä kehitystä on myös saatu aikaan.
Terveyskeskuslääkäriin pääsy on nopeutunut ja kesällä 2024 pääsy toteutui yli 90-prosenttisesti hoitotakuun vaatimassa 14 vuorokaudessa, monien kohdalla paljon nopeammin. Kotihoitoa on turvattu laajentamalla kotisairaalapalvelua ja käynnistämällä kotiin vietävät Gerbiilin palvelut vaihtoehtona sairaalapäivystykseen viemiselle ambulanssilla. Suurelle osalle asukkaita ajoittainen etäyhteys hoitajaan tai lääkäriin tai sosiaalialan ammattilaiseen digitaalisin välinein on myös parempaa palvelua alemmin kustannuksin. Olemme myös tukeneet kalliiksi tulleiden ostopalvelujen korvaamista omien työntekijöiden antamilla palveluilla. Tätä on saatu aikaan, tosin vielä vähäisessä määrin, esimerkiksi lastensuojelun sijaishuollossa, kehitysvammahuollossa ja ottamalla eräitä yksityisen vanhustenhuollon yksiköitä hyvinvointialueen omistukseen
Kesästä 2023 alkaen meidän on ollut pakko siirtyä enemmän palvelujen puolustamiseen kuin palvelujen parantamiseen. Toki edelleen palvelujen vähentämistä yritetään korvata kehittämällä halvemmaksi tulevia ja asukkaiden tarpeita tyydyttäviä palveluja.
Vaikka tuomme esiin riskit huono-osaisten ja vanhusten syrjäytymiseen, kun palveluja siirretään digitaalisiksi, pidämme monia digitaalisia ratkaisuja hyödyllisinä suurelle osalle asukkaita. On syytä kehittää palveluita niille, jotka niistä hyötyvät. Kun kustannusten sanotaan alenevan, käytetään vapautuvat resurssit palvelujen parantamiseksi niille, jotka ainakaan nykydigiratkaisuista eivät hyödy.
Kova ja monilta osin onnistunut puolustustaistelu käytiin terveysasemien lakkautuksia vastaan ja lakkautettavia asemia korvaavien palvelujen täsmälliseksi määrittämiseksi ja budjetoimiseksi. Hyvinvointialue joutui myös käymään kovan taistelun Orpo-Purran hallituksen muun muassa Kanta-Hämeen sairaalapalvelujen heikentämistä merkitsevän esityksen vastustamiseksi. Tässä saimme mukaan vastarintaan myös hallituspuolueisiin kuuluvia valtuutettuja. Tosin aluevaltuuston jäsenenäkin alkuvaiheessa ollut hämeenlinnalainen ministeri Lulu Ranne (PS) pyrki vastarintaa murtamaan tukemalla julkisesti keskussairaalamme palvelujen supistamista.
Joulukuussa 2024 pidettävässä budjettivaltuustossa huipentuu kamppailu sitä vastaan, että hyvinvointialue joutuisi alentumaan täysimääräisesti Orpon-Purran hallituksen vaatimiin palvelujen vakaviin heikennyksiin. Tällaisia vaatimuksia ovat muun muassa terveydenhuollon asiakasmaksujen monien kymmenien prosenttien korotukset, vanhusten asumispalvelujen laadun heikentäminen hoitohenkilökuntaa vähentämällä, lääkäriin pääsyn aikatakuun korottaminen 14 vuorokaudesta jopa 90 vuorokauteen. Lisäksi vastaan tulee valtion rahoituksen leikkaamisen ja muutosvaiheen alijäämien pikaisen kattamisen vaatimuksen vuoksi monia muita heikennysesityksiä.
Yksityiset palvelutuottajat voivat olla hyvä renki mutta huono isäntä
Useat suuret yksityiset palvelutuottajat käyttivät härskisti hyväkseen hyvinvointialueuudistuksen lähestymistä. Ostopalvelujen hintoja nostettiin juuri uudistuksen alla, kun maksaja oli vaihtumassa kunnista alueiksi. Näin myös Kanta-Hämeessä. Erityisen ongelmallisia olivat kalliit henkilöstön vuokrausratkaisut.
Erityisesti kokoomus oli ensimmäisissä aluevaltuuston vaaleissa korostanut uskomaansa ostopalvelujen edullisuutta. Kokoomuksen ensimmäinen valtuustoaloite keväällä 2022 esitti mahdollisimman monen palvelun siirtämistä palveluseteleillä yksityisiltä ostettavaksi.
Käytännön seikat osoittivat kuitenkin, että hyvinvointialueelle on ollut edullisempaa ottaa esimerkiksi päihdehuollon palveluita ja joitakin hoivakotipalveluita itse tehtäväksi palvelutuotannoksi. Toiselta julkiselta palvelutuottajalta ostaminenkin voi tulla huomattavan kalliiksi. Tästä esimerkki on erikoissairaanhoidon palvelujen hankkiminen Pirkanmaan tai Uudenmaan sairaaloista. Nämä ovat usein välttämättömiä, kun vastaavia palveluita ei ole oman sairaalan palvelutarjonnassa. Ongelma on, että hinnat eivät ole neuvoteltavissa eikä oikein kilpailutettavissakaan vaan liiaksi myyjäpuolen päätösvallassa.
Myös henkilöstön vuokrauksen vähentämisestä on saatu ainakin tilapäinen yksimielisyys. Sen sijaan vanhusten hoivapalvelujen suhteen yksityistämispaine on vahva. Me kyseenalaistamme tämän pyrkimyksen ja kannatamme omien palvelujen osuuden, laadun ja tehokkuuden kehittämistä. Siihen näyttää olevan valitettavan vähän kiinnostusta muissa poliittisissa ryhmissä.
Yksityistämiseen on vahvaa painetta oikeistossa ja tukea turhan paljon myös virkamiesjohdossa. Tärkeä ja selkeä voitto saavutettiin aluevaltuuston äänestyksessä toukokuussa 2023, kun käsiteltiin alueen palvelustrategiaa.
Henkilöstön hyvinvointia puolustamalla parempaa palvelua ja ulos henkilöstöpulasta
Hyvinvointialueen lähes 7000 työntekijää ovat kokeneet hurjan työorganisaation muutoksen parissa vuodessa. Organisaatiorakenne on ainakin yläpäästään muuttunut, monille työtoverit ja työyhteisöt ovat muuttuneet, lähiesimiehet ja alaiset vaihtuneet. Arjen ympäristön tietojärjestelmät ovat muuttuneet ja aiheuttaneet ongelmia palkanmaksusta tietojärjestelmiin kirjautumiseen. Henkilöstöhallinnon ICT-palveluyritykset eivät suoriutuneet muutosvaiheesta edellytetyllä tavalla.
Lähi-, keski- ja ylin johto taas on joutunut ratkaisemaan edellä mainittuja ongelmia tavalla, jonka odotetaan turvaavan tuhansien ammattilaisten mahdollisuuden keskittyä työhönsä mahdollisimman häiriöttömästi. Jo se on iso muutosjohtamisen tehtävä. Ja sen lisäksi on tehtävänä ollut käynnistää monia toimintatapojen muutosprosesseja asukkaiden palvelujen jatkuvuuden, laadun, saatavuuden, katkottomuuden, yhdenvertaisuuden ja kustannusten kasvun hillinnän aikaansaamiseksi.
Lähtökohtana vuoden 2023 alussa oli aiemmilta vuosilta periytyvät työntekijämitoitusten vajeet ja uusien työntekijöiden vaikeutuvat rekrytointiongelmat. Onneksi sentään ammattiliitot saivat taisteltua kohtuulliset palkankorotukset ensimmäisille muutosvuosille. Muuten vuosien 2022-2023 inflaatio olisi vielä pahemmin romahduttanut palkkojen ostovoiman.
Kauden alkuvaiheessa esimerkiksi työterveydenhuollon ja henkilöstöetuuksien yhdenmukaistaminen tehtiin siten, että keskimäärin palveluihin ja etuihin saatiin parannuksia, kun tasoa nostettiin lähemmäs aiemmin parhaita etuja antaneiden kuntien tasoa. Loppuvaiheen säästölinjaukset ovat kuitenkin heikentäneet joitakin etuuksia. Vasemmiston linjana on ollut tukea mahdollisuuksien mukaan yhdenmukaistamista aiemmin parhaiden etuuksien tasolle. Jos muuta kriittisessä tilanteessa esitetään ja työntekijöiden edustajien kanssa siitä voidaan sopia, tuemme työntekijöiden hyväksymiä ratkaisuja. Työntekijät ovat etunsa ansainneet ja tärkeää se on myös uusista työntekijöistä kilpailtaessa yksityissektorin, naapurihyvinvointialueiden ja muihin töihin siirtymisen houkutusten kanssa.
Toisin kuin monissa muissa hyvinvointialueissa Kanta-Hämeessä on kyetty torjumaan laajemmat asiakas- ja potilastyötä tekevien työntekijöiden irtisanomiset valtuuston yksimielisin. YT-neuvotteluja on toki käyty eri osissa organisaatiota toiminnallisten ja tehtävien muutosten vuoksi.
Vasemmiston valtuustoryhmään suurten työntekijäryhmien ääni kuuluu hyvin. Olemme tehneet parhaamme lisääntyvien ja jopa kohtuuttomien työkuormitusten helpottamiseksi ja paikallisessa päätösvallassa olevien työehtojen heikentämisyritysten torjumiseksi.
Hyvinvointialueen demokratian rakentaminen
Siirtyminen 11 kunnan ja parin kuntayhtymän demokratiasta yhteen koko maakunnan kattavaan demokratiaan etäännytti päätöksentekoa asukkaista. Poliittisiin luottamushenkilöelimiin valittujen määrän putosi alle viidennekseen aiemmasta, asukkaiden erilaisten paikallisjärjestöjen vaikutusmahdollisuudet monimutkaistuivat. Äänestysprosentti tammikuun 2022 aluevaalissa oli vain 46,6.
Aluevaltuusto on korkein valtaa käyttävä elin ja suoraan asukkaille/äänestäjille vastuussa siitä, miten tätä valtaa käyttää. Varsin nopeasti valtuusto kuitenkin hyväksyi hallintosäännön, joka siirsi valtaa aluehallitukselle ja virkamiesjohdolle. Moni valtuutettu on kuluneina vuosina valittanut sitä, että valtuutetuilla on olemattomasti vaikutusvaltaa hyvinvointialueen asioihin. Tätä on käytetty perusteena valtuustosta eroamiseen ja kieltäytymiseen ehdokkuudesta seuraavissa vaaleissa. On syytä huomauttaa, että valtuuston enemmistö on itse siirtänyt (delegoinut) vaikutusvaltansa aluehallitukselle ja johtaville virkamiehille.
Yksi aluehallituksen keskeisyyttä lisännyt ratkaisu on poliittisista luottamushenkilöistä koostuvien lautakuntien liian suuret vastuualueet. On yksi lautakunta kaikkia sosiaalipalveluja, yksi lautakunta kaikkia terveydenhuoltopalveluja ja yksi pelastuspalveluja varten. Lisäksi lautakuntien tehtävä on lähinnä aluehallituksen päätösten valmisteluun osallistuminen keskusteluin ja lausunnoin, ei juurikaan oikea päätösvallan käyttäminen.
Useissa valtuuston kokouksissa on ollut äänestyksiä siitä, delegoidaanko päätösvalta aluehallitukselle vai pidetäänkö se valtuustolla. Esimerkiksi lakkautettavia terveysasemia korvaavien lähipalvelujen mallin hyväksyminen delegoitiin niukalla äänten enemmistöllä aluehallitukselle. Sen sijaan hyvinvointialueen omistaman tukipalveluyhtiön siirtäminen yksityiseen omistukseen päätettiin Vasemmiston esityksestä ja äänestyspäätöksellä pitää valtuuston vallassa. Onneksi sentään on saatu pidettyä palveluverkoston muutoksista päättämisen valta valtuustolla, toisin kuin esimerkiksi vielä keskitetympään hallintoon päätyneellä Pirkanmaalla. Pirkanmaan mallilla olisi esimerkiksi terveysasemia suljettu useita enemmän kuin nyt tapahtui.
Tärkeä osa demokratiaa ovat asukkaiden suorat vaikutuskanavat päätöksentekoon. Erilaiset potilasjärjestöt, omaisjärjestöt, vammaisjärjestöt, eläkeläisjärjestöt ja erilaiset lyhytaikaisetkin asukasliikkeet voivat kukin omalta osaltaan edustaa asukkaita suhteessa hyvinvointialueen päätöksentekoon. On erittäin vakavaa demokratian kannalta, että näiden järjestöjen taloudellisia toimintamahdollisuuksia on vaikeutettu osana sosiaali- ja terveydenhuollon kriisiä.
Vasemmistossa pidämme tärkeänä osana demokratiaa myös sitä, että muodostamme päätöksentekoelimissä tehtävät kannanottomme ja päätösesityksemme yhdessä. Käymme päätöksentekoon tulevia asioita läpi valtuutetut, varavaltuutetut ja lautakuntien jäsenet ja varajäsenet yhteen kokoavassa ryhmässä. Näin saamme mukaan erilaiset yhteytemme asukkaisiin, erilaiset kokemuksemme palveluista, erilaiset asiantuntemuksemme. Ja keskustelujen kautta muodostamme yhteisen kannan, jota ei tarvitse ryhmäkurilla tai uhkailuilla varmistaa, vaan jota edustaessaan kukin tietää saavansa tuen koko ryhmältä. Olemme kyllä kuulleet, että monien muiden poliittisten ryhmien jäsenten keskuudessakin ryhmänä toimimistamme ihaillaan ja arvostetaan.
Toimittanut
Juhani Lehto
Aluevaltuutettu
Professori emeritus